Kuntotarkastuksen sisältöön kuuluu pintakosteuskartoitus pintakosteudentunnistimella. Kosteuskartoitus tehdään pistokokein kosteudelle alttiille alueille kuten: märkätilat, vesipisteiden läheisyydet (keittiö, wc) ja maanvastaiset lattiat sekä seinät.

Pintakosteuskartoituksen perusteella asiantuntija arvioi onko tarkastuksen yhteydessä syytä tehdä tarkentavia kosteusmittauksia rakenteista.
Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtäviä tarkentavia kosteusmittauksia ovat rakenteiden sisästä tehtävät kosteusmittaukset, puurakenteiden kosteusmittaukset ja viiltomittaukset lattiapinnoitteen (muovimaton) alta.

Tarkastukseen kuuluu asiantuntijan arvioima määrä (1-5 kpl) tarkentavia kosteusmittauksia puurakenteiden tai levyverhoiltujen seinärakenteiden sisältä (eristetiloista) sekä levyrakenteen läpi. Kosteusmittauksia voidaan suorittaa myös puun kosteudenmittarilla puurakenteista tai viiltokosteusmittausmenetelmällä muovimaton alta.

Kuntotarkastuksen sisältöön kuulu asiantuntijan tarpeelliseksi arvioima määrä (0-3 kpl) rakenneavauksia. Rakenneavaukset kohdennetaan vaurioherkkiin rakenteiseen tai tarkastajan tekemän vaurioepäilyn tarkastamiseksi. Rakenneavauksia ei suoriteta betonirakenteisiin.

Tarkastuksen lopuksi kuntotarkastaja kertoo tekemänsä havainnot ja niiden merkityksen. Alustava yhteenveto ei korvaa kirjallista raporttia. Alustavan yhteenvedon aikana kuntotarkastajalta on hyvä kysyä täydentäviä kysymyksiä, jos jokin asia mietityttää.

Kuntotarkastuksesta toimitetaan raportti tilaajalle sähköisenä. Raportissa kerrotaan puolueettomasti kohteen rakennusteknisestä kunnosta.

Raportissa esitellään lisäksi:

• korjaustarpeita
• vaurioriskejä
• käyttöturvallisuus- ja terveysriskejä
• toimenpide-ehdotuksia rakennuksen hyvään ylläpitoon ja riskien minimointiin.

Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys eikä sisällä kustannusarvioita tai pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS).