Asuntokaupan kuntotarkastus

#

Kuntotarkastus suositellaan tehtäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä ja toteutetaan pääasiassa
aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta. Kuntotarkastaja tekee teknisen arvion kohteen kunnosta,
korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä.

Miksi kannattaa teettää kuntotarkastus?

  • Sujuvoitat asuntokauppaa kaikkien kaupan osapuolten kannalta
  • Saat puolueettoman tiedon asunnon kunnosta
  • Asunnon hinnoittelu on helpompaa
  • Nopeutat myyntiprosessia
  • Vähennät asuntokaupan jälkeisten ongelmatilanteiden riskiä
  •  

PK-seudulla tarkastukset tekee kokenut rakennusterveysasiantuntijamme. Tarkastukset tehdään ympäristöministeriön johdolla tehdyn Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisen Toimintamallin (YTM) mukaisesti sekä Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, KH 90-00394-ohjekorttia soveltaen.

 

Varaa aika asuntokaupan kuntotarkastukseen jo tänään!

Asiakaspalvelumme ja chat-palvelu avoinna ma–pe klo 9–16
info(@)isec.fi
050 386 9194

Ota yhteyttä

Kuntotarkastuksen sisältö ja kulku

  • Kuntotarkastus
  • Kosteusmittaukset
  • Rakenneavaukset
  • Alustava yhteenveto
  • Raportti
Toimintaohjeet

Lähetämme kiinteistön omistajalle tai käyttäjälle toimintaohjeet ennen kuntotarkastusta. Toimintaohjeiden noudattaminen on tärkeää, jotta kuntotarkastajan havainnointi kohteessa olisi mahdollisimman kattavaa ja häiriötöntä.

Asuntokaupan kuntotarkastuspaketin sisältö

Pääosin aistienvaraisin ja ainetta rikkomattomin menetelmin tarkastetaan:

  • Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät
  • Perustukset ja alapohjarakenteet
  • Väliseinät ja välipohjat
  • Ikkunat, ulko-ovet ja parvekeovet
  • Katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat
  • Yläpohja, ullakko ja vesikatto
  • Märkätilat ja kosteat tilat
  • Talotekniikka, näkyviltä osin, perustuen laitteiston ikään ja haastatteluista saatujen tietojen arviointiin.
  • Sisäilma ja olosuhteet


Asuntokaupan kuntotarkastuksen aikana asiantuntijamme arvioi, onko kohteessa mahdollisesti muita kuin aistinvaraisesti havaittavia virheitä tai puutteita, ja tekee tarvittaessa sekä mahdollisuuksien mukaan tarpeelliseksi arvioimansa määrän kohdennettuja kuntotutkimuksia kuten rakenneavauksia, suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen mittauksia eristetiloista sekä puun kosteuden mittauksia rakenneavausten yhteydessä.

Tarkastuksen sisältö voidaan määritellä myös yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin hinta määräytyy tapauskohtaisesti.

Kuntotarkastuksen sisältöön kuuluu pintakosteuskartoitus pintakosteudentunnistimella. Kosteuskartoitus tehdään pistokokein kosteudelle alttiille alueille kuten: märkätilat, vesipisteiden läheisyydet (keittiö, wc) ja maanvastaiset lattiat sekä seinät.

Pintakosteuskartoituksen perusteella asiantuntija arvioi onko tarkastuksen yhteydessä syytä tehdä tarkentavia kosteusmittauksia rakenteista.
Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtäviä tarkentavia kosteusmittauksia ovat rakenteiden sisästä tehtävät kosteusmittaukset, puurakenteiden kosteusmittaukset ja viiltomittaukset lattiapinnoitteen (muovimaton) alta.

Tarkastukseen kuuluu asiantuntijan arvioima määrä (1-5 kpl) tarkentavia kosteusmittauksia puurakenteiden tai levyverhoiltujen seinärakenteiden sisältä (eristetiloista) sekä levyrakenteen läpi. Kosteusmittauksia voidaan suorittaa myös puun kosteudenmittarilla puurakenteista tai viiltokosteusmittausmenetelmällä muovimaton alta.

Kuntotarkastuksen sisältöön kuulu asiantuntijan tarpeelliseksi arvioima määrä (0-3 kpl) rakenneavauksia. Rakenneavaukset kohdennetaan vaurioherkkiin rakenteiseen tai tarkastajan tekemän vaurioepäilyn tarkastamiseksi. Rakenneavauksia ei suoriteta betonirakenteisiin.

Tarkastuksen lopuksi kuntotarkastaja kertoo tekemänsä havainnot ja niiden merkityksen. Alustava yhteenveto ei korvaa kirjallista raporttia. Alustavan yhteenvedon aikana kuntotarkastajalta on hyvä kysyä täydentäviä kysymyksiä, jos jokin asia mietityttää.

Kuntotarkastuksesta toimitetaan raportti tilaajalle sähköisenä. Raportissa kerrotaan puolueettomasti kohteen rakennusteknisestä kunnosta.

Raportissa esitellään lisäksi:

  • korjaustarpeita
  • vaurioriskejä
  • käyttöturvallisuus- ja terveysriskejä
  • toimenpide-ehdotuksia rakennuksen hyvään ylläpitoon ja riskien minimointiin.

 

Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys eikä sisällä kustannusarvioita tai pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS).

Ota yhteyttä sisäilmatutkijaamme!

PK-seutu, Uusimaa
Pekka Salin
FM (kemia),
RTA C-25716-26-20,
Kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset
050 4151 767